Dat gávdnojit guokte goabbatlágan penšuvdnadivada maid fertet máksit iešheanalaš ealáhusdoallin. Dat vuosttaš divat lea boarrásiidpenšuvdnadivat dahje iešdivat, mii dan divadii maid bargoaddi máksá bargi ovddas. Dat nubbi divat lea almmolaš penšuvdnadivat, man don sáhtát ieš fuolahit go mávssat vearu bálkkas dahje badjebáhcagis. Dat vearut ja divadat addet dutnje rievtti almmolaš penšuvdnii.
Dehálaš diŋggat muitit dutnje gii leat iešheanalaš ealáhusdoalli:
Váldit olggos bálkká/badjebáhcaga
Bálkká dahje badjebáhcaga maid oaččot ja mas mávssát vearu dahká ahte dinet almmolaš penšuvdnii.
Máksit vearu
Du almmolaš penšuvdna lea dan duohken man olu leat máksán vearu ja divadiid vearroetáhtii. Juohke jahki rehkenastojuvvo.
Ieš seastit penšuvdnii
Iešheanalaš ealáhusdoallin don it oaččo bálvaluspenšuvnna nugo eanas bargit ožžot. Jus seasttát 4,5-6% iežat dietnasis guhkitáigásaš seastimis, de dat šaddá ovttasturrosaš penšuvnnain maid eanas bargit ožžot bálvaluspenšuvdnan.
Geahča du ollislaš penšuvnna ja daga penšuvdnaprognosa
Logge sisa iežat siidduide ruoŧa e- legitimašuvnnain gos beasat oaidnit iežat ollislaš penšuvnna ja man olu sáhtát oažžut mannosaččat.
Joatkit jođiheames fitnodaga viidásit.
Vaikko álggát geavahišgoahtit penšuvnna, de beasat jođihit iežat fitnodaga viidásit. Don oaččut vuoliduvvon oadjodivada ja stuorát bargovearrogessosa.