Almmut rievdadusaid mat váikkuhit du penšuvdnii
Jus šaddá ekonomalaš rievdadus mii váikkuha du penšuvdnii, ovdamearkka dihte šattat ovttasássi, fárret olgoriikii dahje oaččut ođđa dahje rievdaduvvon penšuvnna olgoriikkas, de ieš fertet dan almmuhit midjiide. Jus dutnje máksojuvvo beare ollu ruhta, de sáhtát šaddat dan máksit ruovttoluotta.
Mii iskat du dieđuid jeavddalaččat ovdamearkka dihte vearroetáhtain ja iešguđet dáhkáduspenšuvdnafitnodagaiguin, muhto dus lea ovddasvástádus dieđihit midjiide jus šaddet rievdadusat.
Pensionistaduođaštusain oažžu pensionistavuoládusaid
Válddát go olggos almmolaš penšuvnna ovdal deavddát 65 jagi (2023 rájes gusto 66 jagi), de sáhtát don geavahit pensionistaduođaštusa ávkkástallat vuoládusaid, nugo ovdamearkka dihte kollektiivafievrrideames ja beassat iešguđetge doaluide. Diŋgo pensionistaduođaštusa (liŋka siidui ruoŧagillii)
Goas mákso du penšuvdna?
Okte mánus mákso du almmolaš penšuvdna báŋkokontui maid leat dieđihan midjiide. Jus dus leat eará mávssut nugo maŋisbáhccipenšuvdna, orrundoarjja dahje vuorrasiiddoarjja, máksojit dat seammás. Leat go šaddan gaskal 1-15 mánus, de dutnje mákso penšuvdna 18.beaivvi, ja jus leat šaddan gaskkal 16-31 mánus, de dutnje mákso penšuvdna 19. beaivvi, jus 18.b. ja 19.b. leaba árgabeaivvit.
Vuosttaš geardde go oaččot iežat penšuvdnamávssu, de oaččot máksinoppalašgova mii čájeha man stuoris du almmolaš penšuvdna šaddá. Don beasat maid diehtit olu vearru gálgá gessot, ja makkár oasit gullet du penšuvdnii ja goas máksimat dutnje bohtet. Dan dihte go du almmolaš penšuvdnii gullet iešguđetge oasit, de sáhtát oažžut iešguđetge dieđuid nugo ovdamearkka dihte sisaboahtopenšuvnna, premiepenšuvnna, maŋisbáhccipenšuvnna ja orrundoarjaga birra.
Pensioneret maŋŋel addá vuoliduvvon vearu
Jus orut Ruoŧas ja joatkkát bargame dan sadjái go váldet olggos penšuvnna, de mávssat unnit vearu iežat bálkkas go ovddit jagiid. Dat gusto dan jagi rájes go deavddát 66 jagi (2023 rájes gusto 67 jagi) Ágga manne don oaččot vuoliduvvon vearu bálkkás go mii seamma alla penšuvnnas livččii, lea ahte don oaččot dakkár gohčoduvvon bargovearrogessosa bálkkás mii unnida vearu.
Jus orut Ruoŧas, de mávssát vel unnit vearu iežat almmolaš penšuvnnas go deavddát 66 jagi (2023 rájes gusto 67 jagi). Dat vuoliduvvon vearru gusto beroškeahttá dan jagi rájes go álggat váldet olggos penšuvnna.
Lassipenšuvdna- dutnje gii leat šaddan ovdal 1954
Lassipenšuvdna lea oassi almmolaš penšuvnnas maid oaččot do gii leat šaddan ovdal 1954:s.
Lassipenšuvdna lea dienasvuđot penšuvdna ja vuođđun leat dietnasat maid leat ožžon jagiid ovddas go leat bargan. Dietnasat leat registrerejuvvon penšuvdnačuoggán, ja mađi eambbo ja badjelis dus leat penšuvdnačuoggát dađi eambbo penšuvnna oaččut.
Jus leat šaddan áigodagas 1938 gitta 1953 rádjái, de oaččut don osiid penšuvnnas máŋgga hámis nugo dienaspenšuvnna, premiepenšuvnna ja lassipenšuvdna. Mađi maŋŋel leat šaddan dán áigodat, dađi stuorát oassi lea dienaspenšuvdna dahje premiepenšuvdna ja unnit oassi lea lassipenšuvdna. Leat go šaddan ovdal 1938, de oaččut dušše lassipenšuvnna.
Don mearridat ieš iežat premiepenšuvnna badjel
Premiepenšuvdna lea unnit oassi almmolaš penšuvnnas. Juohke jagi várrejuvvo 2.5 proseanta du bálkkas ja eará vearrogeatnegas dietnasiin penšuvdnariektin dán penšuvnna oassái.
Premiepenšuvdnii leat vuođđun du ollislaš penšuvdnarievttit premiepenšuvdnavuogádagas. Sturrodat premiepenšuvnnas lea sorjavaš das man olu lea mákson sisa ja movt foanddat ovdánit gosa du ruđat leat biddjon.
Don sáhtát ieš válljet movt du premiepenšuvdna gálgá investerejuvvot, muhto it dárbbat ieš válljet maidege. Jus ieš it vállje, de biddjojit ruđat dan stáhtalaš ovdagiitiválljejuvvon AP7 Såfa. Ii leat mihkkege mii čájeha ahte ieš válljet foandda lea buoret du penšuvdna go ii dahkat dan. Jus it leat bargan Ruoŧas 1994 rájes, de ii leat dus riekti premiepenšuvdnii.
Maŋisbáhccisuddjen premiepenšuvnnas
Go vuosttaš geardde válddát olggos premiepenšuvnna, de sáhtát diŋgot maŋisbáhccisuddjema.
Maŋisbáhccisuddjen mearkkaša ahte premiepenšuvdna mákso náittosguoibmái, registrerejuvvon guoibmái ja muhtun dilálašvuođain ovttasássái, jus don vádjolat su ovdal.
Muitte ahte maŋisbáhccisuddjen dahká ahte premiepenšuvnna máksimat sáddet unnibut go dat galget maid leat doarvái du guoibmái jus vádjolat su ovdal.
Premiepenšuvdna sáhttá sirddot du guoibmái
Jus leat náitalan dahje lea registrerejuvvon guoibmi, de sáhtát don válljet sirdit du penšuvdnarievtti premiepenšuvdnii du náittosguoibmái dahje guoibmái.
Diehtu ferte addot maŋemusat 30. cuoŋománu dan jagi sirdin galgá gustogoahtit. Sirdin joatká dássážii ieš dieđihat ahte dat galgá heaittihuvvot. Sirdimis unniduvvo submi 6 proseanttain. Dat ruđat juogaduvvojit buot penšuvdnasestiide. Unnideapmi lea seamma nissonolbmui ja dievdoolbmui. Unnideapmái lea sivvan ahte vurdojit eambbo sirdimat dievdduin nissonolbmuide go nuppe ládje, ja ahte nissonolbmot ellet gaskamearalaččat guhkibut go dievdoolbmot.
