Go lagasolmmoš vádjola, dat ii buvtte dušše morraša ja váillaheami. Dat sáhttá váikkuhit maid ekonomalaš dilálašvuhtii. Okta dienas jávká bearrašis, muhto eanaš olggosgolut báhcet. Maŋisbáhccipenšuvdna lea ekonomalaš sihkarvuohta mii galgá gokčat oapmahačča sisaboađu oasi.
Ruoŧa maŋisbáhccipenšuvdnii leat ruoŧa dilálašvuođat vuođđun ja dat doaibmá ekonomalaš sihkarvuohtan mii gokčá oapmahačča sisaboađu veahkehanoasi.
Gáibádus oažžut ruoŧa maŋisbáhccipenšuvnna lea ahte oapmahaš ferte ovtta áigodagas bargan dahje orron Ruoŧas. Maŋisbáhccipenšuvdnii lea oalát vuođđun oapmahačča penšuvdnavuođđu maid son lea dinen Ruoŧas.
Jus oapmahaččas lea vuollegis penšuvdnavuođđu Ruoŧas, de lea maid unnán maŋisbáhccipenšuvdna. Dat gusto maid beroškeahttá jus maŋisbáhccis lea vuollegis dahje ii obage leat penšuvdna dan riikkas gos orru.
Jus jápmin lea bargooktavuođas, de sáhttá árbeoapmi oažžut hávdádeapmái veahki. Jus don leat maŋisbáhcci, dus sáhttá maid leat riekti maŋisbáhcci eallinrentui.
Na oaččut maŋisbáhccipenšuvnna jus orut Ruoŧas
Orut go Ruoŧas, de it dárbbat ohcat maŋisbáhccipenšuvnna. Penšuvdnaeiseválddit ožžot dieđu go muhtin lea jápmán, ja mii guorahallat gávdnojit go maŋisbáhccit geain lea riekti maŋisbáhccipenšuvdnii. Muhtin dilálašvuođain sáddet mii reive vai hahkat eambbo dieđuid, vai sáhttit váldit mearrádusa.
Maŋisbáhccipenšuvdna jus orut olggobeale Ruoŧa
Orut go olggobeale Ruoŧa de fertet ieš ohcat oažžumis maŋisbáhccipenšuvnna. Ohcamuš lea maid dárbbašlaš jus maŋisbáhcci lea mánná ja váhnenrohkki ii leat goassege orron Ruoŧas.
Jus don orut olggobeale Ruoŧa ovtta eará EEO-riikkas dahje Sveiccas, de fertet ohcat dan doppe dan riikka Penšuvdnaeiseválddis gos orut. Jus orut olggobeale EEO dahje Sveicca, de fertet ohcama deavdit skovvái. Ruoŧas leat oadjošiehtadusat máŋggain riikkain olggobeale EEO, dat šiehtadusat sáhttet váikkuhit makkár penšuvnnaid don sáhtát oažžut ja makkár riikkas galggat ohcat. Váldde oktavuođa minguin gullat mii lea gustovaš dutnje.
Dieđit jus mihkkege rievdá
Don fertet dieđihit rievdadusaid penšuvdnaeiseváldái jus ovdamearkka dihte oaččut penšuvnna eará riikkas go Ruoŧas, heaittát studereme, náitalat dahje fárret. Jus dus lea viiddiduvvon nuppástuspenšuvdna, de fertet dieđihit jus fárret, it oro šat ovttas mánáiguin dahje lea rievdan siviiladilli, dat sáhttá váikkuhit du maŋisbáhccipenšuvnna.
Jus dus lea ruoŧa e-legitimašuvdna, de sáhtát dieđihit rievdadusaid penšuvnnas eará riikkas go Ruoŧas dán neahttasiiddus. Dieđit eará riikka penšuvnna birra (liŋka siidui ruoŧagillii)
Jus dus ii leat ruoŧa e-legitimašuvdna dahje háliidat dieđihit eará rievdadusaid, de sáhtát minguin váldet oktavuođa.
Maŋisbáhccibagadeaddji
Ovttasráđiid vearroetáhtain ja oadjokantuvrrain leat mii ráhkadan maŋisbáhccibagadeaddji veahkehit du guhte leat massán ovtta iežas ráhkkásiin. Maŋisbáhccibagadeaddji sáhttá čilgejuvvot leat digitálalaš veahkkin. Doppe čilgejuvvo ovdamearkka dihte mainna galggat álgit go lágas olmmoš lea vádjolan, maiguin sáhtát vuordit muhtun mánuid ja jagiin mat bohtet. Maŋisbáhccibagadeaddji (liŋka siidui ruoŧagillii)
