Dus sáhttá leat riekti sisaboađus penšuvdnalasáhussii go deavddát 65 jagi (66 jagi gusto 2023 rájes).
Jus dus lea leamašan guhkes bargoeallin Ruoŧas muhto unnán dienas leamašan, de sáhttá dus riekti oažžut sisaboađus penšuvdnalasáhusa. Dat mii váikkuha sisaboađu penšuvdnalasáhusa riektái ja du sisaboahtovuđot penšuvdnalasáhussii lea:
- Sturrodat das mii lea vuođđun du almmolaš penšuvdnii.
- Galle jagi leat dinen penšuvdnaaddi dietnasa Ruoŧas.
Sisaboađu penšuvdnalasáhus lea oassin dábálaš penšuvnnas
Go ozat almmolaš penšuvnna, de ozat don oktanaga sisaboađu penšuvdnalasáhusain, beroškeahttá das man boaris don leat go sáddet ohcamuša. Don sáhtát oažžut sisaboađus penšuvdnalasáhusa áramusat go deavddát 65 jagi, ja dat addo automáhtalaččat dalle go ozat almmolaš penšuvnna dahje automáhtalaččat go deavddát 65 jagi, jus leat árabut váldán sisaboahtovuđot penšuvnna (2023 rájes gusto 66 jagi).
Sisaboađu penšuvdnalasáhusa olggosmáksimii ii váikkut dat jus barggat seammás go válddát olggos penšuvnna dahje válljet heaitit bargamis. Muhto sisaboađu penšuvdnalasáhussii sáhttá váikkuhit jus dinet lassi jagiid penšuvdnaaddi dietnasa ja oaččot eanet penšuvnna.
Man olu sáhtát oažžut?
Eanemusat sáhttá sisaboađu penšuvdnalasáhus šaddat 600 ruvnno ovdal vearu mánnui ja unnimusat nulla ruvnna.
Du sisaboahtovuđot penšuvnna sturrodat mearrida makkár supmi dus lea riekti oažžut. Dienas mii lea vuođđun penšuvdnii eará EO/EEO-riikkain ja Sveiccas maiddái váikkuha du sisaboađu penšuvdnalasáhussii.
Sisaboađu penšuvdnalasáhussii váikkuha maid man galle jagi don leat dinet penšuvdnavuđot dietnasa Ruoŧas. Dat gáibiduvvo gaskkal 35-40 jagi ovdal go oažžut olles sisaboađu penšuvdnalasáhusa.
Jus dus lea penšuvdna eará riikkas
Sisaboađu penšuvdnalasáhussii maid váikkuha jus dus lea penšuvdna eará EO-riikkas, EEO-riikkas dahje Sveiccas. Dat leat sisaboahtovuđot ahkepenšuvnnat dáin riikkain, seamma ládje go sisaboahtovuđot penšuvdna Ruoŧas mii váikkuha man olu sisaboađus sáhtát oažžut penšuvdnalasáhusa.
Leat go dus eará lágan penšuvnnat, nugo ovdamearkka dihte maŋisbáhcciidpenšuvdna, de dat eai váikkut sisaboađu penšuvdnalasáhussii.
Jus orut dahje fárret eará riikii
Don sáhtát oažžut sisaboađus penšuvdnalasáhusa jus orut dahje fárret eará EO-riikii /EEO- riikii, Sveicii dahje eará riikii mainna Ruoŧas lea šiehtadus oaju dáfus. Muhto jus orut dahje fárret eará riikii, de ii leat dus riekti sisaboađus penšuvdnalasáhussii.
Čuovvovaš riikkain lea Ruoŧas šiehtadus oaju birra: Bosnien-Hercegovina, Chile, Indien, Israel, Japan, Kanada, Kap Verde, Filippinerna, Marocko, Quebec (Kanada-konventionen), Serbien, Storbritannien, Sydkorea, Turkiet, USA.
Dieđit jus mihkkege rievdá
Oaččut go ođđa penšuvnna dahje penšuvdna eará riikkas rievdá dahje fárret eret Ruoŧas, lonuhat orrunriikka olggobeallái Ruoŧa, de fertet don dan raporteret penšuvdnaeiseváldái. Dieđit rievdadusaid mat váikkuhit du penšuvdnii