Ohcamuš maid sáddet oažžut dábálaš penšuvdnaruđa gusto maid dáhkáduspenšuvdnii, beroškeahttá man boaris leat go sáddet sisa ohcamuša. Dáhkáduspenšuvdnii lea vuođđun vuosttažettiin du almmolaš penšuvnna sturrodat ja man guhká leat orron Ruoŧas, muhto maiddai du siviiladilli.
Oaččot go unnán penšuvnna ja orut Ruoŧas, de sáhtát ohcat ássandoarjaga ja vuorrasiiddoarjaga.
Gii sáhttá oažžut dáhkáduspenšuvnna?
Dus sáhttá leat riekti dáhkáduspenšuvdnii jus leat deavdán 65 jagi (66 jagi gusto 2023 rájes) ja lea vuollegis dahje ii leat sisaboahtovuđot penšuvdna.
Vai oaččut ollislaš dáhkáduspenšuvnna, de fertet orron Ruoŧas unnimusat 40 jagi, dan jagi rájes go devdet 16 ja jagi ovdal dan jagi dus lea riekti ollislaš dáhkáduspenšuvdnii. Leat go orron Ruoŧas oanehit áiggi, de šaddá dáhkáduspenšuvdna unnit. Dat unniduvvo 1/40 osiin juohke váilevaš jagi ovddas.
Vai galgá riekti dáhkáduspenšuvdnii, de fertet don orron dahje bargan unnimusat golbma jagi Ruoŧas. Jus leat orron dahje bargan EEO dahje Sveiccas (EEO leat EO riikkat ja Norga, Islánda ja Liechtenstein), de sáhttet dat jagit ovttastahttot áiggiin mii dus leat Ruoŧas, muhto fertet orron dahje bargan unnimusat ovtta jagi Ruoŧas.
Jus leat boahtán Ruŧŧii ja leat ožžon orrunlobi báhtareaddjin dahje go dárbbašat suoji, de sáhtát muhtin dilálašvuođain sáhttit rehkenastit orrunáiggi iežat ovddeš ruovtturiikkas dáhkádusáigin dáhkáduspenšuvdnii. Dat guoská dušše dutnje gii leat riegádan 1957 dahje ovdal. Jus leat šaddan 1958 dahje maŋŋel, de ii leat dat njuolggadus gustovaš šat.
Jus don leat šaddan ovdal 1937 dahje árabut, de sáhttá dus leat riekti dáhkáduspenšuvdnii. Dat doaibmá dalle buhtadussan daid rievdadusaide mat dáhpáhuvve penšuvdnavuogádagas 2003:s.
Mii váikkuha dáhkáduspenšuvnna sturrodahkii?
Dáhkáduspenšuvdna meroštuvvo dan áigodagas go leat orron dahje barggan Ruoŧas, EEO siskkobealde dahje Sveiccas (EEO leat EU-riikkat ja Norga, Islánda ja Liechtenstein).
Leat go dus penšuvnnat sisaboađuid vuođul nugo sisaboahtopenšuvdna, leaskapenšuvdna dahje penšuvdna eará riikkas, de unniduvvo dáhkáduspenšuvdna dađistaga ja loahpahuvvo dassážii go leat joavdan vissis dássái. Du siviiladilli váikkuha maid dáhkáduspenšuvnna sturrodahkii.
Dáhkáduspenšuvdna go orut olggobeale Ruoŧa
Du riekti dáhkáduspenšuvdnii orodettiin EO/EEO:s dahje Sveiccas, dasa lea gaskaboddosaš láhka vuođđun mii heaittihuvvo 2022 loahpas. Dat mearkkaša ahte du dáhkáduspenšuvdna ii šat mákso go orut EO/EEO:s ja Sveiccas ođđajagemánu 2023 rájes (EEO leat EO-riikkat ja Norga, Islánda ja Liechtenstein). Penšuvdna go orut olggobeale Ruoŧa
Dieđit jus mihkkege rievdá
Don galggat álohii dieđihit rievdadusaid mat sáhttet váikkuhit du dáhkáduspenšuvdnii. Oaččut go ođđa penšuvnna, penšuvdna eará riikkas rievdá, fárret dahje siviiladilli rievdá, de fertet dieđihit Penšuvdnaeiseválddiide. Dieđihit olgoriikka penšuvdnamávssuid
