Gå direkt till textinnehållet Gå direkt till navigationen
Webbplatsen kan inte läsas in korrekt

Se till att du använder en rekommenderad webbläsare. Är så redan fallet, försök besöka oss igen om en stund.

Rekommenderade webbläsare

Ruottin pansuunisysteemi

Ruottin pansuunisysteemissä on kolme ossaa: valtion ylheinen pansuuni, työnantajan virkapansuuni ja maholinen oma säästäminen.

Ylheinen pansuuni perustuu kaikhiin sinun palkhoin Ruottissa koko elämän aikana.  Joka vuosi, kun olet töissä ja maksat veroja, sie tienaat sinun ylheisheen pansuunhiin. Sie saat kans lisärahoja panttu sisäle sinun ylheisheen pansuunhiin sinun lapsen neljän ensimäisen vuen aikana riippumatta siittä, kuinka pitkhään sie olet ollu vanhemanlomala.

Vaikka sie olet vanhemanlomala, opiskelet opintorahoila, tehet pakolista palvelua (militäärin peruskoulutus), on siukka- eli aktiviteettikorvaus eli saat työttömyyskorvauksia, silti sie saat valtiolta korvausta sinun pansuunile.

Suurimale osale pansuuni tullee korkeamaks, mitä enemän sie tienaat ja mitä myöhemin sie päätät jää pansunääriks. Tämä johtuu siittä, ette pansuunia maksethaan ulos vähemin vuosia, mutta kans siksi, ette sie jatkat tienata sinun pansuunhiin. Palkkakehitys Ruottissa ja net preemiepansuunifondit mitä sie olet valinu vaikuttavat kans sinun pansuunhiin.

Sinun ylheinen pansuuni tullee valtiolta ja Pansuunivirasto hoitaa ja maksaa ulos net rahat. Ylheinen pansuuni koostuu usseista eri osista – palkkapansuuni, preemiepansuuni, palkkapansuuninliäsys ja garantiipansuuni.

Sulle joka olet syntyny 1938-1953 välissä voipi lisäpansuuni kans sisältyä sinun ylheisheen pansuunhiin. Jos sie olet syntynyt 1937 eli aiemin, sinun ylheisessä pansuunissa on lisäpansuuni ja piian palkkapansuuninlisäys ja garantiipansuuni.  Ylheinen pansuuni maksethaan ulos niin kauan kun sitä ellää.

Jos sulla on matala pansuuni sillon saattaa kans ylheisessä pansuunissa sisältyä asumislisäys ja vanheemanelatustuki.

Jos joku läheinen kuolee, sie voit saa jälkhiinjäänheenpansuunin (leskipansuuni), joka on ekonoominen tuki sille palkkapoistole, mikä se sulle merkittee jälkhiinjäänheele.

Näin sie tienaat sisäle sinun pansuunin

Kun sie olet töissä Ruottissa, 18,5 prusenttia sinun palkasta ja muista verotettavista korvauksista varathaan vuosittain ylheisheen pansuunhiin. Palkkapansuunhiin varathaan 16 prusenttia, missä pansuunin arvo seuraa Ruottin palkkakehitystä.

Loput 2,5 prusenttia sinun palkasta ja muista verotettavista korvauksista menevät preemiepansuunhiin, missä sie itte voit valita net fondit, joihin rahat sijotethaan.  Sie et tartte valita itte. Jos sie et tehe yhtään valintaa, sinun rahat sijotethaan valtion etukäen päätethyyn altternatiivhiin AP7 Såfa.

Työpalkoitten lisäks on vissit muut palkat ja korvaukset jokka kans antavat pansuunioikeuven. Niitä kuttuthaan pansuuninperustavia rahoiks.  Pansuuninperustavia rahoja sie voit saa vuosista kun olet pienten lasten kans, sairhauskorvauksia eli aktiviteettikorvauksia ja korkeampia opintoja.

Pansuunisysteemin eri osia

Palkkapansuuni

Joka vuosi 16 prusenttia sinun pansuuniperustavasta palkasta ja muista verolisista korvauksista varathaan palkkapansuunhiin.

Pansuuninperustuva palkka saattaa olla monen tyyppisten tuloja. Paitti palkka pansuuninperustuva tulo saattaa olla esimerkiks tuloja elinkeinontoiminasta (oma företaakari), vanhemanrahasta, työttömyyskorvauksesta ja siukka- eli aktiviteettikorvaus.

Preemiepansuuni

Joka vuosi 2,5 prusenttia sinun pansuuninperustava palkasta ja muista verotettavista korvauksista menevät preemiepansuunhiin. Sie itte päätät jos sie haluavat sijottaa rahat fondhiin, eli jos sie annat rahat olla jäljelä valtion etukäen päätetyssä altternatiivissa AP7 Såfa. Preemiepansuuni

Palkkapansuuninlisäys

Palkkapansuuninlisäys maksethaan ulos lisänä ylheisheen pansuunhiin. Mikä koko sinun lasketussa Ruottin palkkaperustetussa pansuunissa ja palkkaperustetussa pansuunissa muusta EU/EES-maasta ja Schweizstä määrää mitä summaa sulla on oikeus saa. Kuinka monta vuotta pansuuninperustettuja tuloja sie olet tienanu Ruottissa vaikuttaa kans kuinka suuren palkkapansuuninlisäyksen sie saat. Palkkapansuuninlisäys

Garantiipansuuni

Jos sulla on ollu matala eli ei yhtään palkkoja elämästi aikana sillon sulla on oikeus saa garantiipansuunin. Se on perussuoja joka perustuu olletikki siihen kuinka suuri sinun palkkapansuuni on ja kuinkas kauon sie olet asunu Ruottissa, mutta kans sinun siviilitilantheesheen. Garantiipansuuni

Asuntolisäys ja vanheemanelatustuki

Jos sulla on matala pansuuni ja asut Ruottissa, sie voit hakea asumislisäystä.   Asumislisäys perustuu sinun tulhoin, maholisheen omasuutheen ja sinun asumiskostanukshiin. Sie voit hakea asumislisäystä riippumatta siittä, jos sie asut hyyryasunnossa, omassa omistetussa lääkenheetissä, omassa talossa, vanheeman asunossa eli muussa asunossa.

Vanheemanelatustuki takkaa ette sie, jolla on matala eli ei yhtään pansuunia ja asut Ruottissa, silti saat kohtuulisen elintason, jos muut pansuunieut ei riitä. Sie häyt ensin ottaa ulos net muut pansuunieut, joihin sulla on oikeus, ennen kun met saatama päättää, jos sulla on oikeus vanheemanelatustukheen. Asuntolisäys ja vanheemanelatustuki 

Jos siiryt Ruottista

Jos sie lopetat työnteon, alotat töihin jossaki muussa maassa eli muutat Ruottista, sulla on jäljelä se pansuuni mitä sie olet tienanu palkkapansuunhiin, lisäpansuunhiin ja preemiepansuunhiin, mutta garantiipansuunin, palkkapansuuninlisäyksen, asumislisäyksen ja vanheemanelatustuen säänöt on erinlaiset.

Sinun pansuuni muusta maasta saattaa vaikuttaa sinun ruottalaisheen pansuunhiin

Maholinen pansuuni, jonka sie olet tienanu muussa maassa kuin Ruottissa, ei vaikuta sinun palkkapansuunhiin, preemiepansuunhiin eli lisäpansuunhiin. Se voipi vaikuttaa garantiipansuunia, palkkapansuuninlisäystä, asumislisäystä ja vanheemanelatustukea. Ota yhteyttä asiakaspalvelun kans ette saa selvile, mitä jällaa sulle.

Jälkhiinjäänheenpansuuni – ekonoomista tukea kun kuolema sattuu

Jos läheinen kuolee, sie joka olet jälkhiinjäänheenä voit saa
jälkhiinjäänheenpansuunin. Se on ekonoominen tuki, joka on osa ylheistä pansuunia. Sulla voipi olla oikeus jälkhiinjäänheenpansuunhiin jos sinun mies/vaimo eli vississä taphauksissa sambu kuolee, eli sie olet lapsi ja menetät yhen eli molemat vanhemat. Tuki on tarkotettu kattamhaan osan siittä elatuksesta, jota poismenny toi perheesheen. Ekonoominen tuki kun läheinen kuolee

Virkapansuuni sinun työnantajalta

Usseimat saavat kans virkapansuunin omalta työnantajalta. Jos sulla on ollu monta eri työnantajaa, sulla voipi olla virkapansuunia eri virkapansuunibuulaakista. Virkapansuuni  

Oma säästäminen pansuunhiin

Sie saatat kans säästää privaattina sinun pansunhiin pankissa eli vakkuutusbuulaakin kautta, jos sie haluat. Esimerkkiä pitkäaikaisesta pansuunin säästämisestä on ette sijottaa rahoja yhteen investeerinkisäästökonthuun (ISK) eli säästää rahhaa kapitaalivakkuutuksessa. Toinen tapa säästää tulevaisuutta varten on ette amorteerata asuntolainoja.

Det svenska pensionssystemet består av tre delar: allmän pension från staten, tjänstepension från din arbetsgivare och ett eventuellt eget sparande.

Den allmänna pensionen grundas på alla dina inkomster i Sverige genom livet. Varje år som du arbetar och betalar skatt tjänar du in till din allmänna pension. Du får även extra pengar insatta till din allmänna pension genom ditt barns fyra första levnadsår, oavsett eller hur länge du har varit föräldraledig.

Även om du är föräldraledig, studerar med studiemedel, gör plikttjänst (grundutbildningen inom värnplikt), har sjuk- eller aktivitetsersättning eller får arbetslöshetsersättning får du kompensation till din pension från staten.

För de allra flesta blir pensionen högre ju mer du tjänar och ju senare du väljer att gå i pension. Det är för att pensionen betalas ut under färre år, men även för att du fortsätter tjäna in till din pension. Löneutvecklingen i Sverige och de premiepensionsfonder du valt påverkar också din pension.

Din allmänna pension som kommer från staten administreras och betalas ut av Pensionsmyndigheten. Den allmänna pensionen består av flera olika delar – inkomstpension, premiepension, inkomstpensionstillägg och garantipension.

För dig som är född mellan 1938-1953 kan tilläggspension också ingå i din allmänna pension. Är du född 1937 eller tidigare består din allmänna pension av tilläggspension och eventuellt inkomstpensionstillägg och garantipension. Den allmänna pensionen betalas ut så länge man lever.

Om du har låg pension kan bostadstillägg och äldreförsörjningsstöd också ingå i din allmänna pension.

Om en nära anhörig dör kan du få efterlevandepension som är ett ekonomiskt stöd för det inkomstbortfall det innebär för dig som efterlevande.

Så tjänar du in till din pension

När du arbetar i Sverige avsätts 18,5 procent av din lön och andra skattepliktiga ersättningar till den allmänna pensionen varje år. 16 procent sätts av till inkomstpensionen, där värdet på pensionen följer med inkomstutvecklingen i Sverige.

Resterande 2,5 procent av din lön och andra skattepliktiga ersättningar går till premiepensionen, där du själv får välja fonder att placera pengarna i. Du behöver inte välja själv. Om du inte gör något val placeras dina pengar i det statliga förvalsalternativet AP7 Såfa.

Utöver arbetsinkomster ger även vissa andra inkomster och ersättningar rätt till pensionsrätt. De kallas pensionsgrundande belopp. Pensionsgrundande belopp kan du få för år med små barn, sjukersättning eller aktivitetsersättning och högre studier.

Pensionssystemets olika delar

Inkomstpension

Varje år avsätts 16 procent av din pensionsgrundande inkomst och andra skattepliktiga ersättningar till inkomstpensionen.

Den pensionsgrundande inkomsten kan bestå av flera typer av inkomster. Förutom lön kan pensionsgrundande inkomst bestå av till exempel inkomst av näringsverksamhet (egenföretagare), föräldrapenning, arbetslöshetsersättning och sjuk- eller aktivitetsersättning.

Premiepension

Varje år avsätts 2,5 procent av din pensionsgrundande inkomst och andra skattepliktiga ersättningar till premiepensionen. Du väljer själv om du vill placera pengarna genom fondval eller om du låter pengarna ligga kvar i det statliga förvalsalternativet AP7 Såfa. Premiepension

Inkomstpensionstillägg

Inkomstpensionstillägget betalas ut som ett tillägg till allmän pension. Storleken på din beräknade svenska inkomstgrundade pension och inkomstgrundad pension från annat EU/EES-land och Schweiz avgör vilket belopp du har rätt till. Hur många år med pensionsgrundande inkomst du har tjänat in i Sverige påverkar också hur stort inkomstpensionstillägg du får. Inkomstpensionstillägg 

Garantipension

Har du haft låg eller ingen inkomst under livet kan du ha rätt att få garantipension. Det är ett grundskydd som baseras främst på hur stor din inkomstpension är och hur länge du bott i Sverige, men även ditt civilstånd. Garantipension

Bostadstillägg och äldreförsörjningsstöd

Du som har låg pension och bor i Sverige kan ansöka om bostadstillägg. Bostadstillägget baseras på dina inkomster, eventuella tillgångar och din bostadskostnad. Du kan ansöka om bostadstillägget oavsett om du bor i hyrd bostad, bostadsrätt, eget hus, äldreboende eller annat boende.

Äldreförsörjningsstödet garanterar att du som har låg pension eller ingen pension och bor i Sverige ändå får en skälig levnadsnivå om de andra pensionsförmånerna inte räcker till. Du måste först ta ut de andra pensionsförmånerna som du har rätt till innan vi kan ta beslut om du har rätt till äldreförsörjningsstöd. Bostadstillägg och äldreförsörjningsstöd

Om du flyttar från Sverige

Om du slutar arbeta, börjar arbeta i något annat land eller flyttar från Sverige har du kvar den pension du tjänat in här i form av inkomstpension, tilläggspension och premiepension, men för garantipension, inkomstpensionstillägg, bostadstillägg och äldreförsörjningsstöd gäller andra bestämmelser.

Din pension från annat land kan påverka din svenska pension

Eventuell pension som du har tjänat in i ett annat land än Sverige påverkar inte din inkomstpension, premiepension och tilläggspension. Det kan påverka din garantipension, inkomstpensionstillägg, bostadstillägg och äldreförsörjningsstöd. Kontakta kundservice för att ta reda på vad som gäller för dig.

Efterlevandepension – ekonomiskt stöd vid dödsfall

Om en nära anhörig dör kan du som efterlevande få efterlevandepension. Det är ett ekonomiskt stöd som ingår i den allmänna pensionen. Efterlevandepension kan du ha rätt till om din make/maka eller i vissa fall sambo dör, eller om du som barn mister en eller båda föräldrarna. Stödet är till för att täcka en del av den försörjning som den avlidne bidrog med. Ekonomiskt stöd när anhörig dör

Tjänstepension från din arbetsgivare

De flesta får också tjänstepension från sin arbetsgivare. Har du haft flera olika arbetsgivare kan du ha tjänstepension från olika tjänstepensionsbolag. Tjänstepension

Eget sparande till pension

Du kan också spara privat till din pension i bank eller via försäkringsbolag om du vill. Exempel på långsiktigt pensionssparande är att sätta undan pengar i ett investeringssparkonto (ISK) eller spara pengar i en kapitalförsäkring. Ett annat sätt att spara till framtiden är att amortera på bolån.

Uppdaterad